Kohti kesälaitumia


Viimeistä päivää viedään, ennen Tonin kesälomaa! Odotan leppoisia aamuja ja sitä, että toinenkin välillä keittää sen aamupuuron ja saa itse laittautua päivään kaikessa rauhassa. Odotan yhteistä tekemistä ja ulkoilua ja lisääntyvää omaa aikaa!

Meidän arki muuttui muutenkin noin kuukausi sitten, kun Toni siirtyi tekemään pelkkää päivävuoroa. Huomattavasti mukavampi Neelankin kannalta, pysyy rytmi paljon paremmin käsissä. Miinuspuolena on vain se, että aamut ovat selvitettävä Neelan kanssa kahdestaan, tuntuu että se aamurumba vie ikuisuuden, varsinkin jos johonkin pitää ehtiä ennen puolta päivää!

Meidän rutiinit yleensä menee niin, että kun aamulla ollaan valmiita, käymme rattailla kävelyttämässä koirat ja menemme sitten pihan leikkipaikalle. Yleensä siinä on aika hiljaista, huomattavasti nopeammin kuluu aika jos on muitakin lapsia paikalla ja äidillekin juttuseuraa. Neelakin tykkää kovasti katsella muiden touhuja. Yhtenä päivänä viikossa tässä ihan lähellä on perhekahvila, jossa olemme käyneet vasta muutaman kerran. Heinäkuun se onkin tauolla, mutta menemme varmasti taas elokuussa käymään. Silloin tällöin, harvoin, on mammatreffejäkin, mutta en oikeastaan tunne montaa äiti-ihmistä.


Olemme Tonin lomasta kaksi viikkoa ensin kotona ja käymme jossain välissä mummuloimassa. Puolessa välissä kuuta lähdemme ensimmäiselle lomareissullemme lapsiperheenä! Menemme viettämään kesää isolle kirkolle, rakkaaseen Helsinkiin! Reissut pääkaupunkiin ovat aina jääneet harmittavan lyhyiksi, kun hotellissa ei ole tohtinut majoittua paria yötä pidempään. Nyt saimme ihan oikean asunnon vuokralle reissumme ajaksi, joten on ihan kunnon tukikohtakin! 

Olen tästä reissusta ihan innoissani, odotan yhtä paljon, kuin ulkomaan matkaa! Haluan vain chillailla keskustassa, syödä neulamuikkuja kauppatorilla, kiertää kauppakeskuksissa ja ihailla kaupunkia. Korkeasaaressa ajattelimme käydä, josko Neelakin ymmärtäisi jo vähän katsella siellä eläimiä. Linnanmäki on harkinnassa, jos sukulaisia tulee meillä vierailemaan, voisimme siellä pyörähtääkin, kun pääsee sitten itse niissä hurjimmissakin laitteissa käymään. Yksin se olisi niin tylsää niissä laitteissa käydä, joten täytyy olla isompi porukka, jolloin Neelan voi jättää hoitoon ja karata itse vuoristorataan!

Omaa töihin paluuta en ole vielä pyöritellyt mielessä, sekin koittaa syksyllä. Se kyllä jännittää ja mietityttää, mutta työnnän sen vielä toistaiseksi mielestäni, nyt haluan nauttia kesästä ja yhteinen lomakin on edessä!


Eilen äitini oli meillä kyläilemässä ja Neela oli hänen kanssaan pari tuntia, kun itselläni oli sovittu meno. Käytiin sitten asioilta selvittyäni muutamassa huonekalukaupassa ja Jyskistä löytyi eteiseen sivupöytä. Meidän asunto on vähän tyhmän mallinen, vaikuttaa pienemmältä mitä onkaan, koska eteisen käytävä on niin pitkä ja ahdas. Tuo käytävä on myös vaikea sisustaa, tyhjänä se kaipaa kyllä selvästi jotain laskutilaa ja sisustetta. Ennen siinä oli matala penkki, mutta lopulta kyllästyin siihen ja aloin haaveilla konsolipöydästä. Tällä hetkellä asunto kaipaisi järjestelyä ja siivousta, äidin pikkuapulainen on ollut vauhdissa!

Tokmannilla täytyi vielä juosta vaippatarjouksen perässä, siellä Neelalla alkoi jo silmäluomet vaipua kiinni ja loputa torkahti rattaisiin hetkeksi ennen kotiin lähtöä. Oli siis vähän erilainen päivä, ja äidin kanssa olen tottunut, ettei hän malta istua kauaa paikallaan, vaan kauppaan on päästävä! Tänään luvassa on vähän normaalimpi päivä, aamun vain pilasi se, kun tilille katsoessani huomasin, että rahaa oli ilmestynyt vähemmän kuin piti. Puhelin korvalla parhaillani yritän jonottaa linjan päässä selvittääkseni mistä on kyse. Kunhan Toni kotiutuu töistä, alkaa se loma!



Ei kommentteja

Kiitos kommentistasi <3