Kaksplus.fi

Päivärytmistä tai rytmittömyydestä


Niinkuin tässä postauksessa kirjoitin, ajattelin rytmin muodostuvan ensimmäisten kuukausien jälkeen. Meillä se vei ensimmäisen vuoden enkä uskalla vieläkään kunnolla huokaista. Lapsen kanssa rutiinit helpottavat kummasti arkea ja nyt kun jonkinlainen rytmi on löytynyt, voi suunnitella seuraavankin päivän menoja ihan eri tavalla ja tietää monenko aikaan tyttö suurinpiirtein herää päiväuniltaan.

Olen itse aamu-uninen yöeläjä. Minulle luontaisin rytmi olisi valvoa aamukolmeen ja nukkua puolillepäivin. Herkästi unitunnit kuitenkin venyvät ja tulee nukuttua liikaa. Vaikka menisinkin ajoissa nukkumaan, uni maistuisi aamulla pitkään, jolloin on voinut vierähtää kaksitoista tuntia unten mailla. Sekös vasta saa olon tuntumaan tunkkaiselta ja väsyneeltä seuraavana päivänä!

Tämä sama rytmi alkoi kuitenkin tarttua vauvaan. Olin oikeastaan odottanut sitä, että vauva herää aikaisin, jolloin ei tule nukuttua liikaa ja liian myöhään. Niin ei tosiaan käynyt. Tonin iltavuoroviikot sotkivat meidän rytmiä paljon myös. Hän tuli vasta kahdeltatoista illalla kotiin, sitten tuli vielä itselläkin jäätyä kukkumaan ja katsomaan hänen seurana tv-tallennuksia ja syötyä vielä iltapalaa. Monesti meni melkein kahteen, ennen kuin nukkumatti kutsui.

Jossain vaiheessa Neela nukahti yhteentoista mennessä. Mutta sitten tuli kausi, jolloin hän heräsi aina Tonin kotiutuessa ja valvoi niin kauan kuin mekin menimme nukkumaan. Aamulla nukuttiin molemmat pitkään. Yritin välillä herätä itse aiemmin ja herätellä vauvaa, mutta hän oli todella kärttyinen koko päivän, jos yöunet jäivät kesken. Rytmi lipsui entistä myöhemmäksi. Samalla päivärytmissäkin oli hakemista, ruoka-ajat ja päiväunet heitteli, koskaan ei tiennyt minkälainen aikataulu huomenna tulee olemaan.

Vuoden iän lähestyessä Tonin iltavuorot jäivät onneksi pois. Samaan aikaan päätimme, että lopetan yöimetyksen seitsemäksi tunniksi. Sen jälkeen rytmi muuttui hyvään suuntaan! Päiväunet alkoivat taas luistaa ja niiden ympärille oli hyvä suunnitella menoja, ei tarvitse herätellä lasta kesken unien, kun on sopinut jotain ja päikkärit osuvatkin tuohon aikaan.

Aiemmin omaa aikaa ei jäänyt illasta, koska vauva meni nukkumaan yhtäaikaa meidän kanssa. Ei myöskään aamusta, koska enhän minä jaksanut nousta ennen vauvaa! Yleensä myös vauva heräsi, jos tissi lähti aiemmin vierestä, koska välillä nukkuminen onnistui vain tissi suussa. Ainoat "vapaat" hetket olivat päikkäriajat, jos niitä edes oli.

Tällä hetkellä meillä on aika unelmarytmi. Toivottavasti vielä huomennakin! Neelan kanssa herätään kello 8-9, heräillään kaikessa rauhassa, tehdään aamupesut ja mennään aamupalalle. Tällä hetkellä puuro ei maistu, joten yleensä syödään leipää ja viiliä. Touhuillaan hetki sisällä ja lähdetään ulos, jos vain sää antaa myöten. Saatetaan käydä vaunuttelemassa, keinua ja istua hiekkiksellä tai sitten käydä kaupungissa.

Päiväunille laitan tytön 12-13 aikaan ja hän on nekin nukkunut rytmin korjautumisen myötä hyvin. Toki poikkeuspäiviä on, jolloin uni ei maistu, kuin puoli tuntia, mutta yleensä hän vetää vaunuissa sikeitä 1,5-2 tuntia. Unien jälkeen touhutaan sitten milloin mitäkin, laitellaan ruokaa, leikitään, käydään uudestaan pihalla, kaupassa. Illasta saatetaan vielä torkkua sängyssä maitoa nauttien varttituntisen verran, korkeintaan puoli tuntia, jota kauemmin en anna nukkua. Ja mikä loistavinta, yöunille hän on nukahtanut kello 22! Tiedän, että jotkut kauhistelevat varmasti silti, miten myöhään, mutta meille tämä on juuri sopiva aika ja aamulla herätys on passeli! Illalla yleensä valvon itse vielä pari tuntia ja silti saan sopivan mittaiset yöunet myös itselleni.

Itsellä on paljon pirteämpi olo, kun tunteja nukkumiseen on sopivasti eikä tule tunnetta, että koko päivä menee unten mailla. Ehditään asioille tai vaikka perhekahvilaan. Selkeämpää ja mukavampaa kaikin puolin. En tiedä, mikä tämän parannuksen ja rytmin muodostumisen lopulta aiheutti, Tonin työvuoromuutos vai yöimetyksen loppuminen. Imetän kyllä aikaisin aamulla ja pariinkin otteeseen ennen kuin lopulta herätään. Joka tapauksessa, olen erittäin tyytyväinen tähän, voi suunnitella aikatauluja etukäteen ja taaperokin on tyytyväisempi, kun mennään samaan tahtiin. Saa nähdä, miten rytmi tulee muuttumaan viimeistään, kun itse aloitan vuorotyöt. Toivotaan, että hänelle olisi tämä rytmi iskostunut jo niin hyvin, ettei enää muuttuisi.



Missä iässä teidän rytmit on muodostuneet, ja monelta lapset menee yöunille? Tykkäätkö itse pitää tietyistä rutiineista kiinni?

2 kommenttia

  1. Arki on kyllä selvästi helpompaa jos lapselta löytyy selvä rytmi! Meillä on nukuttu aika samalla kaavalla noin vuoden alusta ainoana muutoksena se että yöimetysten loppumisen jälkeen aamu alkaa aikaisemmin kuin ennen :/ Odotan innolla päivää jolloin saisin nukkua edes seiskaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meillä kans yöimetys loppui, mutta aamulla aikaisin vielä imetän ja saadaan siksi unta pari tuntia lisää. :D

      Poista

Kiitos kommentistasi <3