Kolme kuukautta bloggaamista

Pian tulee kolme kuukautta täyteen, kun painoin ensimmäisen postaukseni julkaisunappia. Blogin pystyyn laittaminen oli pyörinyt satunnaisesti mielessäni, kunnes en enää voinut vastustaa kiusausta. Tiesin, että tämä harrastus vie paljon aikaa, mutta tässä yhdistyy ne tärkeimmät asiat minkä parissa viihdyn, joten toivoin aikaa jostain löytyvän. Vähän mietitytti myös riittäisikö minulla tarpeeksi sanottavaa tuikitavallisen elämäni kanssa. 

Tykkään itse lukea blogeja, joiden kirjoittajiin voi helposti samaistua. He inspiroivat minua jollakin tavalla, mutta aiheet ovat tavallista, epätäydellistä elämää. Ehkä heillä on kaunis koti, mutta ei sisustuslehden sivulta repäisty. Ehkä heillä on inspiroiva tyyli, mutta sopivan arkinen, kuten itsellänikin. Ehkä heillä on kauniita valokuvia. Tai ehkä he kirjoittavat hauskasti ja kiinnostavista aiheista. Sellainen haluaisin oman bloginkin olevan.  En halua luoda kiiltokuvaefektiä, vaan olla rehellinen ja aito. Vaikka käytänkin aikaa teksteihin ja valokuviin, teen peruskäsittelyt jokaiseen valokuvaan, pyrin silti tuomaan myös sitä realismia ja arkisuutta esiin oman fiiliksen mukaan. Välillä voin kuvata lapsiperheen kaaosta, välillä kotia parhaimmillaan siivouksen ja järjestelyn jäljiltä.

Kristae kirjoitti hyvän tekstin "feikeistä bloggaajista." Itsekin myönnän ottavani joskus lukemattoman määrän kuvia ja lopulta perfektionismin puuskissani en kelpuuta yhtäkään. Sitä on liian kriittinen itselleen. Ei minua lukemissani blogissa ole haitannut pienet ylivaloitukset tai taustalla seisova tolppa. Fiilis ja tunnelman välittyminen kuvasta on tärkeämpää. Itse sitä vaan huomaa ne omat virheensä ja yleensä nostaa rimansa hieman liian korkealle. On muistutettava itselleen tekevänsä tätä rajallisen aikansa puitteissa. Aluksi blogin perustettuani ajattelinkin valokuvaavani tänne rennolla asenteella, mutta pikkuhiljaa oma vaatimustasoni nousi. Haluanhan kuitenkin olla harrastuksessani mahdollisimman hyvä. Kristan tekstissä aloin kuitenkin miettiä eritoten muotibloggaajien salattua elämää. Vai että kuvata nyt lainavaatteita ominaan, käydä välillä vaihtamassa vetimet ja kuvata kahdeksan asua putkeen "päivän asuna?" Ei kyllä minusta olisi sellaiseen! Ymmärrän että muotiblogit tarjoavat parhaillaan samanlaista inspiraatiota mitä muotilehtien sivuilla, varmasti sellaisellekin löytyy oma lukijakuntansa. Omasta mielestäni bloggaajasta vain katoaa jollain lailla uskottavuutta, rehellisyyttä ja aitoutta siinä samalla.

Halu kehittyä tässä hommassa on kova. Netti on täynnä toinen toistaan laadukkaampia blogeja ja joukosta erottumisen tiesinkin olevan hankalaa. Vaikka kuinka väittäisi itselleen olevan ihan sama, onko lukijoita yksi vai tuhat, uudet seuraajat kanavilla saavat kyllä suuren piristyksen päivään! Olen todella otettu myös ihanista kommenteista joita olen saanut, suurkiitokset!

Heinäkuussa Mammalandia haki riviinsä uusia bloggaajia ja kävikin niin, että pääsin heidän joukkoonsa. Olin tästä tavattoman iloinen ja olen edelleen. Porukka on hyvä ja muihinkin bloggaajiin on ryhmän kautta päässyt tutustumaan. Yhteisön kautta pääsen myös tekemään kaupallisia yhteistöitä ja testaamaan mielenkiintoisia tuotteita. 

Töihin paluuni tapahtuu viikon päästä. Jaksan vakaasti toivoa ja uskoa aikani riittävän tähän blogiharrastukseen, vaikkakaan en uskalla luvata ihan samanlaista postaustahtia mitä tähän asti. Alkuun menee varmasti myös hetki totutella uudenlaiseen arkeen, ennen kuin kirjoittelu taas löytää kunnolla oman paikkansa.

Tästä jatketaan, kiitos teille jotka olette siellä mukana ja tervetuloa kaikki uudet! Millaiset blogit sinuun vetoavat? Arkiset ja "epätäydelliset" vai virheettömät ja photoshopatut? Ja bloggaajat, millainen haluat oman blogisi olevan?

8 kommenttia

  1. Sulla on kyllä kiva blogi, vaikea uskoa että vasta 3 kuukautta olet bloggaillut! :) Itsekin tykkään eniten sellaisista vähän arkisista blogeista. Kauniista ja laadukkaista kuvista tykkään myös, mutta ei niiden tarvitse ihan sliipattuja olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja mukavasta palautteesta! <3

      Poista
  2. Eniten tykkään lukea tottakai asiaa. Sitä rehellistä arkea, onnistumisia ja epäonnistumisia - sitä että ollaan ihmisiä :) Ulkonäöllisesti muhun vetoaa selvästi viimeistellyt blogit (toivottavasti omani on sellainen :D hahaha), selkeät ja kauniit. Kuvia pitää olla ja tekstin mielummin virheetöntä. Toki, virheitä sattuu kaikille ja se on ok, että niitäkin pääsee suotimen läpi.

    Sull aon kivannäköinen blogi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se ulkoasu ja kuvat tekee paljon, luo blogista sen ensivaikutelman, että saa vierailemaan aina uudestaan. :) Olen huomannut, että omille kirjoitusvirheille tulee helposti sokeaksi, vaikka aina muka oikolukee, silti niitä virheitä varmasti jää huomaamatta.

      Kiitos kovasti, sinunkin blogisi näytti erittäin hyvältä, tulen tutustumaan paremmin ajan kanssa! :)

      Poista
  3. Phaha! ja heti tuli viimeiselle riville itselleen kirjoitusvirhe, mutta olin painanut jo julkaise :D

    VastaaPoista
  4. Huomaan syyllistyväni tuohon ihan samaan välillä: aluksi kuvia on ehkä paljonkin, mutta kun niitä tarpeeksi kauan tuijottelee huomaa kaikki pikkuvirheet (joita lukija ei varmasti edes huomaisi) eikä mikään enää kelpaakaan julkaistavaksi. Pitäsi vain opetella laskemaan se näkymätön rima alemmas, että saisi vältettyä turhan stressin tällaisesta vähän hölmöstäkin aiheesta.

    Toivottavasti ehdit jatkossakin kirjoittelemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla etten ole ainoa tämän asian kanssa! :D Sitä ei vain pysty tyytymään "keskinkertaiseen" vaan pakko tehdä aina täysillä, välillä se ärsyttää niin paljon, pitäisi tosiaankin opetella olemaan ainakin vähän vähemmän perfektionisti. :D

      Toivon sitä tosiaan itsekin ja uskon että täällä pysytään, on tähän hommaan sen verran jäänyt koukkuun. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi <3